On havaittu, että hyönteiset käyttävät muovia ravinnokseen ja hajottavat sitä ruuansulatuselimistössään. Tutkimukset osoittavat, että muovi hajoaa hyönteisten metabolismin myötä glykoliksi – eli raaka-aineekseen. Apila Groupin asiantuntija Niina Huikuri toteutti hyönteisten käyttöä muovijätteen käsittelyssä koskevan selvityksen InsectSavo-hankkeelle. Niina esitteli selvitystyönsä tuloksia tiistaina 16.2. hankkeen järjestämässä, kiertotaloutta ja hyönteisiä koskevassa webinaarissa.
Pohjois-Savossa viljellään 30% Suomessa viljeltävän mansikan kokonaismäärästä. Viljelyn sivuvirtana syntyy vuosittain noin 150 tonnia katemuovia, jota ei tällä hetkellä pystytä hyödyntämään. Suomessa vuosittainen määrä on noin 500 tonnia. Huikurin työssä arvioitiin viljelyssä käytetyn katemuovin koostumuksen sekä viljelyssä käytettävien torjunta-aineiden pohjalta muovin hajottamismahdollisuuksia hyönteisten, kuten Tenebrio molitor jauhopukin toukan avulla. Työssä arvioitiin myös muovien esikäsittelytarpeita- ja teknologioita, huomioon otettava lainsäädäntöä sekä kannattavuuskysymyksiä.
Hyönteiset hajottavat muovia elimistössään sen lähtöaineiksi. Kiinnostavaa on, josko hyönteisten ruuansulatuksen entsyymejä ja bakteereja voisi eristää ja kehittää prosessi esimerkiksi mikromuovien hajottamiseen, sanoo Niina Huikuri
Hyönteiset ovat potentiaalinen keino hävittää hankaliakin muovijakeita, jolloin muovi ja sen sisältämä hiili saadaan takaisin kiertokulkuun. Teknologia on vielä uutta ja hyönteisten ruuansulatuselimistön läpi mahdollisesti kulkeutuvan muovin määrän selvittäminen vaatii vielä tutkimusta, mutta hyönteiset tarjoavat useita mahdollisuuksia materiaalien kiertotaloudelle. Hyönteisten tuoma hyöty voisi muovin hajotuksen lisäksi olla erilaiset muut lopputuotteet. Esimerkiksi hyönteisten tuottamaa kitiiniä voitaisiin hyödyntää esim. biomuoveissa, lääkekapseleissa, kosmetiikassa tai luontaistuotteissa. Huikuri nosti esityksessään esiin myös mielenkiintoisen idean: ehkä hyönteisten ulosteesta voisi eristää muovia hajottavia bakteerikantoja sekä entsyymejä, ja niiden pohjalta uutta, kustannustehokasta teknistä prosessia muovien hajottamiseksi esimerkiksi biomassojen mädätysprosessiin.
Lue lisää InsectSavo hankkeesta: https://insectsavo.savonia.fi/
Hankkeen toteuttajia ovat Savonia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Luonnonvarakeskus sekä Ylä-Savon ammattiopisto.
Niina Huikuri on Apila Groupin vieraileva asiantuntija, taustaltaan ympäristöteknologianinsinööri ja hyönteisalan yrittäjä.