Luova kemisti Apilan ruorissa

Kun toimitusjohtaja Mervi Matilainen aloitti kymmenen vuotta sitten Apilassa, kiertotaloudesta ei vielä edes puhuttu.  Nyt jokainen fiksu yritys haluaa saada sivuvirroista kaiken mahdollisen hyödyn irti.

Kun idealamppu on saatava syttymään, jaksollisen järjestelmänalkuainetaulukkoa on turha tuijottaa. Parhaat ajatukset  syntyvät aivan muualla, Apila Groupin toimitusjohtaja Mervi Matilainen tietää.

”Yhden parhaista oivalluksistani olen saanut katsellessani lapseni kanssa Pikku Kakkosta. Moniin asioihin on olemassa ratkaisu valmiina, kun vain pitää silmät ja mielen avoinna”, Matilainen sanoo.

Koulutukseltaan Matilainen on kemian tohtori. Työpaikka Apilalta osui silmään vuonna 2008, kun Matilainen oli vielä lopettelemassa edellistä hanketyötään. Nykyinen työkaveri, Apilan palvelujohtaja Pirjo Rinnepelto etsi yrityksen palvelukseen luovaa kemistiä – ihmistä, joka tuntee yhdisteet mutta olisi myös halukas etsimään rohkeasti ratkaisuja uusiomateriaalin hyötykäyttöön. ”Kaverini sanoi, että sehän kuulostaa aivan sinulta.”

Kiertotaloudesta on tullut osa liiketoimintaa

Viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet kiertotalouden vahvaa esiinmarssia. Mitä hanakammin yhteiskunnat ovat heränneet maapallon rajalliseen kantokykyyn, sitä suuremmaksi on kasvanut tarve uusiotuotteiden kehittämiselle ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiselle.

”Kun aloitin Apilassa, kiertotaloudesta ei vielä edes puhuttu.” Silloin keskusteltiin vasta jätteistä ja niiden kierrätyksestä.

”Nyt sen sijaan jokainen fiksu teollisuuslaitos ymmärtää, että materiaalia on turha heittää hukkaan ja moni yritys myös haluaa hyödyntää muiden sivuvirtoja omana raaka-aineenaan”, Matilainen kuvaa muutosta.

Sekä kiertotalouden muutos että kasvu ovat näkyneet myös Apilassa. Kymmenen vuoden aikana liikeideat ovat uusiutuneet ja liikevaihto kasvanut. ” Nyt pitkäjänteinen työ alkaa kantaa hedelmää. Tänä vuonna tuplaamme liikevaihtomme viime vuoteen verrattuna.”

Kehitys kannattaa, kun markkinaa on

Kiertotalousajattelun muuttuessa valtavirraksi yhä useampi asiakas huomaa tarpeen esimerkiksi oman tuotantonsa ylijäämämateriaalien hyödyntämiseksi. Harva kykenee tai edes haluaa palkata koko laboratoriotiimiä yritykseensä – ne ovat paikkoja, joissa tarvitaan Apilan apua.

”Materiaalin polttaminen energiaksi tulisi olla vasta viimeinen keino. Tavoite on suljettu kierto, eli että kaikki materiaali olisi käytettävissä jossakin muodossa aina uudelleen, niinkuin vaikka teräs.”

Nykyisin lähes kaikki Apilan projektit toteutetaan yhteistyömallilla asiakkaan kanssa. Yhteistyölle suuri arvo on se, että jo selvitysvaiheessa asiantuntija osaa arvioida materiaalitasolla, mitkä ratkaisut voisivat olla mahdollisia.

”Kokemus puolestaan on opettanut sen, että ensin selvitämme, onko lopputuotteelle markkinaa. Jos kysyntää on, on puolestaan selvitettävä, onko materiaalia eli raaka-ainetta saatavissa tasaisesti. Jos näin on ja rahaa koko matkalle, projekti kannattaa.”

Apilan laboratoriossa rokki soi

Ajankohtainen esimerkki kiertotaloudesta ovat niin sanotut geopolymeerit. Niitä voidaan käyttää rakentamisessa vastaavissa kohteissa kuin betonia ja tiiliä. Neitseellisten eli luonnosta otettavien kiviaineksen, kalkkikiven ja saven ohessa tiilien ja betonin sideaineena käytetyn sementin valmistus vaatii myös paljon energiaa.

Geopolymeerejä puolestaan voidaan valmistaa tuhkasta, rakennusjätteestä ja kaivosten sivuvirroista. Niiden mahdollisuuksia Apilakin tutkii.

”Sääntely ja yleinen mielipide ajavat kohti tehokkaampaa kiertotaloutta. Nousemassa oleva suuri trendi ovat polymeerit eli öljypohjaisen muovin korvaaminen vaihtoehtoisilla materiaaleilla.”

Koska kasvulle ja kysynnälle ei takalaitaa näy, Apila muutti hiljattain isompiin tiloihin. Kun toimitusjohtajan velvollisuudet antavat tilaa, tohtori Matilainen luo kiertotalouden reseptejä Apilan laboratoriossa. Se on rakennettu entisen metallipajan tiloihin, ja siellä rokki soi.

”Tietysti! Eihän hiljaisuudessa ja liian kliinisessä ympäristössä voi olla luova!”, Matilainen nauraa.