Uusiutuvan energian tuotannon kasvaessa Suomessa on paljon pieniä biomassan polttoon perustuvia polttolaitoksia. Puuhakkeen ja muun biomassan poltossa syntyy kuitenkin aina sivuvirtana tuhkaa.
Suuri osa biomassapohjaisesta tuhkasta on käyttökelpoista ja sitä voidaan hyödyntää monella tapaa. Metsäbiomassasta saatava tuhka soveltuu lannoitevalmisteeksi, sillä se sisältää fosforia, kaliumia ja kalsiumia, jotka ovat tärkeitä puiden kasvuun tarvittavia ravinteita. Tuhka soveltuu myös maanrakentamiseen. Ongelmana on, että hajautetun energiantuotannon lisääntyessä myös tuhkaa syntyy hajautetusti, jolloin sen kierrättäminen ja hyötykäyttö voi olla haasteellista. Osa käyttökelpoisesta tuhkasta päätyy edelleen jäteasemille, sillä etenkin pienten tuhkamäärien hyödyntämiseen ei ole ollut olemassa kustannustehokasta ratkaisua.
Puutuhkan hyötykäytön ekosysteemit -hankkeen tehtävänä oli saattaa yhteen pienten ja keskikokoisten metsäbiomassoja käyttävien lämpölaitosten tuhkan tuottajat, potentiaaliset jalostajat, metsänhoidosta vastaavat tahot ja tuhkan loppukäyttäjät. Tavoitteena oli luoda alueellista tuhkan hyötykäyttöön perustuvaa liiketoimintaa eli ekosysteemimalli.
Tuhkaekosysteemimalli rakennettiin Keski-Suomeen. Hankkeen tutkimusmenetelminä olivat puhelinhaastattelut ja työpöytätutkimus, joita käytettiin alueellisesti syntyvän tuhkan määrän ja laadun selvittämiseen. Liiketoiminnan aktivointimenetelminä olivat puhelinhaastattelut, seminaarit, työpajat ja yritysryhmätapaamiset. Työn tuloksena luotiin alueellinen tuhkan hyödyntämisen ekosysteemi pohjoiseen Keski-Suomeen.
Ekosysteemimalli on dynaaminen yritysten yhteistyöverkosto, joka laajentuu tarpeen mukaan eteläiseen Keski-Suomeen. Vastaavanlainen ekosysteemimalli voidaan monistaa myös muille alueille, joilla syntyy pieniä tuhkamääriä hajautetusti. Hankkeessa testattuja työmenetelmiä voidaan myöhemmin hyödyntää muissa vastaavissa ekosysteemihankkeissa.
Hanke toteutti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja se toteutettiin EU:n maaseuturahaston osarahoituksella vuosina 2018-2019.
Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2030 linjaa, että uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta nousee yli 50 % 2020-luvulla. Suomessa uusiutuvan energian eli bioenergian tuotanto perustuu pääosin metsäbiomassaan, jota saadaan metsätaloudesta ja metsäteollisuuden sivuvirroista. Vuoden 2013 kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa merkittävin uusiutuvien energianlähteiden käytön kasvuodotus asetettiin metsähakkeelle. Tavoitteen toteutumiseksi sitouduttiin tukemaan lämpöyrittäjyyttä sekä hajautettua energiantuotantoa. (Suomen Työ- ja elinkeinoministeriö 2013, 2017).
