Ekosysteemikartoitus biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen hyödyntämiseksi
Kartoitimme valitulta toimintasäteeltä mahdollisia yhteistyökumppaneita, jotka voisivat vastaanottaa luomukelpoista mädätysjäännöstä.
Kestävän rakentamisen opas
Kirjoitimme kolmiosaiseen Kestävän rakentamisen oppaiden sarjaan Rakennusalan kiertotalouden ratkaisuja -oppaan.
Opiskelijavalmennusta kansainvälisessä CircularBio Innovations –koulutuksessa
Opiskelijaryhmien asiantuntijasparrauksen lisäksi hankkeelle toteutettiin innovaatioluento.
Suodatusmateriaalin regenerointi fosforin talteenotossa
Selvitimme, kuinka asiakkaan kehittämän vedenpuhdistusratkaisussa käytetty suodatusmateriaali saadaan regeneroitua ja uudelleen aktivoitua fosforin talteenottoa varten.
Ravinteiden talteenottokapasiteetin todentaminen
Selvitimme kuinka asiakkaan kehittämän ratkaisun avulla saa kerättyä fosforia talteen vedestä.
Reseptiikan säätö raaka-ainepohjan muutoksen yhteydessä
Apila Group kehitti erikoisbetonin raaka-ainekoostumusta sekä konsultoi asiakkaan tuote- ja prosessikehitystä.
Joutsenmerkkitarkastelut rakennustuotteille
Apila Group selvitti useiden kymmenien kuivatuotteiden soveltuvuuden Lakka Rakennustuotteet Oy:lle.
Yritysekosysteemin avulla hävikki hyötykäyttöön
Selvitimme Vitrulan Composites Oy:n toimeksiannosta yritysyhteistyömallia tuotannossa syntyvän lasi- ja hiilikuituhukan hyödyntämiseksi.
Rengasperäisen uusiokumin ja muovialan yritysekosysteemi
Luomme yritysekosysteemiä uuden Suomessa rengasperäistä uusiokumia tuottavan laitoksen ja tuotteita valmistavan teollisuuden kanssa.
Kiertotaloutta perheiden arkeen
Apila Group toteutti yhteistyössä Hub Karelian kanssa kiertotalous-aiheisen verkkokurssin osana Euroopan unionin Erasmus+ rahoitusohjelman rahoittamaa Waste Not Want Not – ICE-CAP-projektia. Projektin tarkoituksena on edistää tietoisuutta kiertotaloudesta yhdistäen eri ikäisille sopivat oppimisresurssit kattavaksi perheoppimisen kokonaisuudeksi.
Kumimuovikomposiitin kehitys ja koeistukset
Kehitimme uusiokumin ja muovin seosmateriaalin reseptiikkaa. Tämän lisäksi teimme menetelmäkehitystä uusiokumin ja HDPE muovin seostamiseksi, optimaalisimman seossuhteen ja raaka-ainejakeiden tunnistamiseksi.
Käytettävyysselvitys uusiokumin hyödyntämisestä muovituotteissa
Apila Group selvitti käytöstä poistetuista renkaista valmistetun uusiokumin tekniskemiallisia ja taloudellisia hyödyntämismahdollisuuksia erilaisissa muovituotesovelluksissa.
Kasvualustan räätälöinti
Toteutimme vuonna 2021 sivuvirroista räätälöidyn peittorakenteessa käytettävän kasvualustan pehmeäjuurisille kasveille. Projektissa toteutettiin seitsemän sivuvirtajakeen kemian arviointi kasvualustatarkoituksessa, ottaen huomioon niiden kasvualusta-, maanparannus- ja ravinnevaikutukset.
Uusiomaa-ainesmateriaalin tuotteistaminen
Projektin tavoitteena oli saada lannoitelain mukainen tyyppinimihyväksyntä uusiomaa-ainesmateriaalille. Tavoitetta varten kerättiin raaka-aineista ja tuotteesta tuotehyväksyntäprosessia varten tarvittavat tiedot. Projektin kuluessa valmisteltiin myös tuotekuvaus ja muut viranomaiskäsittelyyn vaadittavat asiakirjat.
Mikromuovit Suomen Rengaskierrätyksen toimintaympäristössä
Toteutimme mittavan maastoprojektin ympäristön mikromuovipitoisuuden tutkimiseksi. Kaksivuotisessa projektissa otettiin 77 näytettä vesistöstä, maaperästä, lumesta, sekä oja- ja pohjasedimenteistä pääkaupunkiseudun, Etelä-Karjalan ja Pirkanmaan alueilta. Projektin tavoitteena oli kerätä tietoa mikromuovien leviämisestä ja esiintyvyydestä eri ympäristöissä kaksivuotisessa seurantaprojektissa.
Hyönteisten hyödyntäminen muovien käsittelyssä
Selvitystyössä tutkittiin hyönteisten hyödyntämistä muovien hävittämisessä maatilalla. Työ toteutettiin Savonia amk:lle hyönteistaloutta kehittävään InsectSavo –hankkeeseen.
Urban Infra Revolution (UIR) -hanke
Hankkeessa kehitettiin kiertotalouden materiaaleja ja uudenlaista menetelmää kierrätettävien ja toimivien kaupunkirakentamisen tuotteiden valmistukseen. Hanke osarahoitettiin Euroopan aluekehitysrahaston Urban Innovation Action (UIA) –aloitteesta. Hanketta toteuttivat Apila Groupin lisäksi Lappeenrannan kaupunki, LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu, Imatran seudun kehitysyhtiö (Kehy), Metsäliitto, Outotec, Nordkalk, FIMAtec, UPM, Total Design ja Design Reform.
CERUB® Label for sustainable tyre material
CERUB® Label for sustainable tyre materials on ensimmäinen kansainvälinen, teollisuuslähtöinen materiaalien kiertotalouden vastuullisuusjärjestelmä. Olemme toimineet järjestelmän kehittäjänä vuodesta 2017 ja kansainvälisen CERUB-yhteistyöorganisaation johdossa vuodesta 2019.
Puutuhkan hyötykäytön ekosysteemikiihdyttämöt
Toimimme osatotetuttajana hankkeessa, jossa käynnistetään alueellista yhteistyötä hajautetun energiantuotannon tuhkat puutuhkan hyötykäytön edistämiseksi Keski-Suomessa.
Uuden kiertotalousmateriaalin kehittäminen vedenpuhdistukseen
Kehitimme uutta vedenpuhdistukseen, metallien talteenottoon ja rikastamiseen soveltuvaa kiertotalousmateriaalia, joka on tehokkaampi kuin aktiivihiili ja edullisempi kuin ioninvaihtohartsi. Tämä jätteeseen pohjautuva materiaali-innovaatio palkittiin Joensuun Tiedepuiston Start Me Up -liikeideakilpailun pääpalkinnolla 2017. Kehityshanke luo pohjaa tuotteen kaupallistamiselle ja tuotannon käynnistämiselle.
Puutuhkan käyttö kivennäismaiden metsien lannoituksessa
Puutuhkan käyttö kivennäismaiden metsien lannoituksessa -hanke (v. 2016–2018) on Tapio Oy:n koordinoima tutkimus- ja kehityshanke, jonka päämääränä on edistää puutuhkan käyttöä kivennäismetsien lannoituksessa.
Sivuvirtojen hyötykäyttöselvitykset ja tuotekehitysprojektit
Olemme vuodesta 2009 toteuttaneet asiakkaillemme monipuolisesti kymmeniä eri tuotekehitysprojekteja sivuvirtojen hyötykäytön edistämiseksi ja taloudellisen hyödyn parantamiseksi. Selvitykset ovat pitäneet sisällään mm. teknologia- ja markkinaselvityksiä, hyötykäyttökohteiden etsimistä, saatavuusselvityksiä, materiaalien käsittelytutkimusta, yritysten välisten yhteistyösymbioosien luomista, pilot-kokeiluja ja tuotekehitystä sekä tuotteistamista.
Lue lisää selvityksistä ja projekteista.
Tekstiilien kiertotalouteen liittyvien liiketoimintakonseptien selvittäminen Kymenlaaksossa
Kartoitimme hankkeessa tekstiilien kiertotalouteen liittyviä uusia liiketoimintakonsepteja Kymenlaakson toimijoiden kannalta, sekä selvitimme tekstiilien kierrätyksen teollisen tuotantolaitoksen toimintaedellytykset Kymenlaaksossa. Hanketta hallinnoi Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:n ja se oli osa EAKR-osarahoittesta Teolliset symbioosit –hanketta.
Rääkkylän biotuotteistamon perustaminen
Esiselvityshankkeessa kehitimme Rääkkylään suunnitteilla olleen biotuotteistamon toimintamallia ja loimme alueellisesti kilpailukykyisiä palveluja toiminnan kannattavuuden varmistamiseksi. Hanke toteutettiin vuonna 2016.
Kevennetyt materiaalitehokkuusselvitykset pienyrityksille
Tuotimme palveluja Pohjois-Karjalan Teolliset Symbioosit-hankkeeseen, jossa Materiaalikatselmus LITE toteutetaan 5-10 hankkeessa mukana olevan Pkt-yrityksen ryhmälle. Yrityksiä tarkastellaan erillisinä, mutta ryhmässä tarkastellaan myös niiden välisiä synergioita. Katselmus soveltuu kaikille valmistavan teollisuuden pienyrityksille.
Etelä-Karjalan kestävän kehityksen kasvatus ja viestintä 2025 – toimintaohjelma
Etelä-Karjalan kestävän kehityksen kasvatus ja viestintä – hankkeen tavoite oli koota Etelä-Karjalan alueen kestävän kehityksen kasvatuksen ja viestinnän parissa työskentelevät toimijat yhteen rakentamaan toimenpideohjelma seuraaville kymmenelle vuodelle. Lopputuloksena saatiin aktiivinen ja laaja-alainen yhteistyöverkosto sekä yhdessä laadittu kestävän kehityksen strategia ja toimenpideohjelma.
Ympäristöohjelma rengasliikkeille
Suunnittelimme ja toteutimme käytännönläheisen ympäristökäsikirjan Suomessa toimiville rengasliikkeille. Materiaali on laadittu ohjeeksi koko toimialalle. Käsikirjan tarkistuslistojen avulla yritys varmistaa toimintansa ympäristökysymysten riittävän tason, parantaa työturvallisuutta, asiakkaiden asiointikokemusta sekä tehostaa toimintaansa ja alentaa samalla mm. jätehuollosta syntyviä kustannuksia.
Jätteen sivutuotestatus
Sivutuote-statuksen omaavat hukkamateriaalit voidaan kierrättää toisen yrityksen raaka-aineena ilman ympäristölupaa. Teimme taustatyön ja laadimme valmistelevan materiaalin kahdelle muovijätteelle. Samalla loimme protokollan sivutuote-statuksen hakemiselle Suomessa yhdessä ELY-keskusten kanssa.
Metsäteollisuuden ravinteet
Metsäteollisuuden ravinteet – hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa ravinnerikkaiden metsäteollisuuden jätteiden käyttökelpoisuudesta lannoitevalmisteina sekä edistää niiden käyttöä. Hankkeenaikana laadittiin myös opas maa- ja metsätalouden toimijoiden käyttöön suunniteltu metsäteollisuuden sivutuotteiden lainmukaisen ja turvallisen lannoitekäytön takaamiseksi.